lauantai 18. helmikuuta 2017

Kun pelko ottaa vallan

Pitkästä aikaa taas! Ajattelinpa tässä postauksessa avautua vähän varsinkin minulle uudesta asiasta. Eli niin ikävä asia kuin pelko. 
Satuin varmaan kertomaan pari postausta sitten että olen tippunut Skidiltä aika tasaisin väliajoin viime talven aikana. Lähes kaikki kerrat olivat ihan tyhmiä ratsastusvirheitä ja kun Skidi on tottakai vanhentunut viime vuosien sisällä niin se ei vain kykene hyppää samoista paikoista kun ennen.
Eipä mummo näin vetreästi enään hyppele
Elikkä kaikki alkoi syksyllä kun kerran mentiin Quentinin kanssa nurin molemmat banketilla. Kummallekkaan ei käynyt mitään ja kiipesin tottakai selkään treenejä jatkaen. Siitä heti parin viikon päästä valmennuksessa olin tuomassa Skidiä hitusen kaukaanta n. 80cm okserille, mikä kyseiselle hevoselle ei pitäisi olla ongelma. Mutta se pysähtyi tyhjästä ja muksahdin tottakai maahan, no siihen naurut perään ja selkään. Sen jälkeen treenit jatkuivat hyvin ja heppa hyppäsi tavalliseen tapaan.

Loppuvuodesta menin kisoihin hyppäämään 90cm saamaan kivan lopun kaudelle. Tultiin taas yhdelle pystylle hieman huonosti niin Skidi pysähtyi ihan yllättäen ja tipuin. Mutta tavallisen tapaan, nauraen hevosen selkään ja elämä jatkui. Siitä heti seuraavana viikonloppuna hyppäsin kotona rataharjoitukset, sillon minua ensimmäistä kertaa pelotti mutta vain vähän. Pelko haihtui heti kun rauhoituin ja muistin että minulla on hevonen johon pystyy luottamaan. Se rata meni tottakai todella hyvin.
Villi Skidi vuonna 2014 salossa ;D
No tästä sitten jatkettiin Skidin kanssa ja meillä on aina jotkut leikkimieliset kisat ennen jouluaattoa kotona. Tällä kertaa oli pukuratsastuskisa jossa piti olla pareittain. Meidän pari oli Skidin bff Manta ja Ida jotka ottivat yhden puomin radalta niin pitihän minun taistella heppani kanssa hopea sijasta meille. Lähdin hyvällä fiiliksellä ja tottakai mokasin täysin yhden välin niin se oli ensimmäinen kerta kun oikeasti sattui kun tipuin. Mutta voitettiinhan me sentään paras puku palkinto! :D

Tämän tippumisen jälkeen takaraivossa on nämä lukuiset tippumiset. Ja tämän takia monet estetreenit on aina itkua kun ei vain uskalla. Vaikka este olisikin 60cm niin riittää että tuon hevosen kerran väärin niin menen paniikkiin.

Se pelko, ärystys ja viha mitä tunnen kun en enään uskalla on se pahin. Koska ajattelen aina että olenhan minä ylittänyt paljon isompia esteitä. Ja että minun pitäisi osata, en ole näin surkea.
Olen aina ratsastajana vihannut jos tulee edes pienikään askel taaksepäin ja nyt viime puolen vuoden sisällä takapakkia on tullut niin paljon että oikein hävettää. Koska tiedän olleeni parempi. 
Ja tottakai aina joka lajiin kuuluu että tulee takapakkia. Että tekisi mieli vain maastoilla tästä päivästä eteenpäin.

Tottakai suurin ongelma tässä on se että se hevonen mihin olen aina pystynyt luottamaan niin on "pettänyt" luottamukseni. Skidi on aina ollut se tuki ja turva ratsastuksessa. Sen kanssa kaikki on aina ollut helppoa ja kivaa koska se on niin osaava ja kiltti. Se on aina ollut hevonen joka kantaa minut ongelmitta maaliin, vaikka kuinka sitä estäisin. Skidi on ollut niin hyvä junnuhevonen ja opetusmestari että parempaa ei voi toivoakkaan. Mutta onhan se pakko ymmärtää että Skidi ei vain enään kykene samoihin suorituksiin kun pari kolme vuotta sitten. Se on jo 18 vuotias, sillä oli paljon kilometrejä takana jo ennen kun minä aloitin sillä kilpailemisen ja että se on vammautunut sen verta monta kertaa.
Kesän treenit 2014

Pahin tässä on se että minua ei oikeastaan pelota muilla hevosilla kun Skidillä. Hyppäsin vanhalla tutulla Anniella tämän vuoden alussa kolmisen kertaa, kaikki oli kivaa. Vaikka mentiinkin hieman lujaa, mutta ei tullut apua tunnetta. Hyppäsin Empun kisaponilla Latella, menin sen kanssa jopa esteen jälkeen kompastuksen takia nurin. Silti ei pelottanut suuremmin, vaan treenit jatkuivat pieni pelko takaraivossa että mitä jos taas. 
Mutta jotain kävi hypättyäni uudella tuttavuudella Oskulla. Osku on hieman kokematon, mutta äärettömän kiltti tapaus. Ja eihän nyt minulle ennen nuoret ja kokemattomat ole mitään aiheuttanut. Mutta nyt pelotti niin paljon että loppujen lopuksi äiti joutui laskemaan kaikki esteet että uskalsin ylittää niitä. Osku oli tottakai kultainen ja hyppäsi kaiken mukisematta, ongelmitta ja kiltisti. En vain uskaltanut. Tämä onkin viimeinen kerta kun hyppäsin..
Maailman kiltein Annie!
Mutta haluan tästä ongelmasta eroon, pitää etsiä se turvahevonen millä mennä, hypätä ja pitää hauskaa. En tosiaankaan tiedä pääsenkö tästä ongelmasta eroon parin viikon päästä vai vasta puolen vuoden päästä. Mutta onhan pakko vain päästä.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Katsaus kisakauteen 2016

Emsinnäkin haluan kiittää kaikkia jotka luki edellisen postauksen ja kommentoivat siihen! Kiva kuulla että teitä on vielä jäljellä. Ajattelin tehdä pienen erikoispostauksen joka kertoo viime vuoden kisakaudesta. Niin pääsette vähän ajantasalle meidän kesästä! 

2016 kauden aikana olen kilpaillut 32 kertaa ...... kuudella eri hevosella..
... josta viisi oli koulustarttia...
..ottanut kaikenkaikkiaan 12 sijotusta... 
.. hylättyjä oli vain kolme...
.. ja Skidillä enemmän nollia kun ennen ikinä.

Olin vuoden alussa kirjoittanut tavoitteet kaudelle 2016 postaukseen näin "Itse haluan vain tällä kaudella pitää hauskaa, päästä hyppäämään ratoja hyvällä fiiliksellä ottamatta yhtään mitään ylimääräistä stressiä. Pysytellään Skidin kanssa kivalla ja helpolla tasolla 100-110cm ja etsitään vain sitä hyvää fiilistä. Jotkut koulukilpailut voisi ihan vakavallakin mielellä mennä, Helppoa B:tä ja A:ta voisi startata ja kokeilla onnea. "  Ja ensimmäistä kertaa ikinä tuntuu siltä että pidin oikeasti tavoitteesta kiinni! Meillä oli Skidin kanssa oikeasti todella kivaa! Kesällä hypättiin tasaisesti 100cm otettiin jokuinen sijoitus ja saatiin kiva flow päälle tauon jälkeen. Hypättiin pari 110cm todella hyvällä fiiliksellä. Loppukaudesta tuli hieman takapakkia mutta eiköhän se tästä taas lähde nousuun!



Skidi on tottakai kilpaillut Empun kanssa paljon tällä kaudella 80-100cm tasolla. Laskeskelin että he ovat ottaneet kaikenkaikkiaan 13 sijoitusta tällä kaudella. Joka ei ollut todellakaan huonosti heidän ensimmäiseltä yhteiseltä kaudelta! Skidi on ollut superhyvä opetusmestari Empulle ja heillä on synkannyt todella hienosti!


Tottakai olen ollut hevosenhoitajana myös tällä kaudella.

Kisoissa hoitajana....olen 132 kertaa varustanut hevosen kisasuoritusta varten..
..tehnyt keskimäärin 1584 lettiä..
.. ollut 20 eri viikonloppua ympäri suomea..
..käynyt 6 eri kaupungissa kisahoitajana..
..nukkunut 19 yötä rekassa..
..hoitanut 10 eri hevosta..
..ne ovat tuoneet kotiin 56 ruusuketta..
..ja saanut suuren kasan ihania muistoja.

On taas ollut niin kivaa olla hevosenhoitajana. Jokainen joka on lukenut blogia niin tietää että kuinka onnellinen ja kiitollinen olen tästä mahdollistuudesta! Tykkään vieläkin kolmen kauden jälkeen tehdä tätä todella paljon ja tämä on aina yhtä hauskaa vaikka joskus voikin ottaa päähän kaikki asiat. Toivon että pystyn ja että saan tehdä tätä mahdollisimman kauan koska pidän tästä niin paljon!
















ELI ISO KIITOS KAIKILLE JOTKA TEKIVÄT KAUDESTA 2016 AIVAN MAHTAVAN! 
Skidin 2016 saavutukset

tiistai 13. joulukuuta 2016

Radiohiljaisuutta..

Mutta ei enään! Tänään lueskelin blogeja pitkästä aikaa ja tuli sellainen fiilis että nyt haluan päivittää omaa blogiani! Mistäköhän alottaisin?

Kesä tuli ja kesä meni. Vietin taas vauhdikkaan ja mukavan kesän koulussa, töissä ja kisoissa. Olen kisannut kohtuullisen paljon viimeaikoina!

Voin vaikka aloittaa blogin päätähdestä eli Skidistä! Skidi on ollut koko kesän kunnossa, ollaan molemmat Empun kanssa päästy kisaamaan sillä. Ollaan tehty helppoa ja vähän mutta meillä on ollut kivaa! Käytiin juhannuksena 26.6 Salossa 2-tason estekisoissa, hypättiin molemmat Empun kanssa yksi luokka. Siellä Skidi oli Empun kanssa 90cm luokassa toinen ja itse otin 100cm luokassa yhden kiellon. Kielto oli kylläkin hieman tyhmä kun Skidi kyttäsi sarjan b osaa mutta muuten oli hyvä rata!



Kuvat Henskun valokuvaus!








 Käytiin heti pari viikkoa näiden kilpailujen jälkeen taas Salossa, Riders Trophy Salossa hyppäämässä kaksi luokkaa. Emppu taas 90cm ja itse 100cm. Empulla tuli harmittavasti viimeinen este alas, kun ei ottanut tarpeeksi ajoissa pidätettä niin ajautui aivan liian lähelle, mutta muuten heillä oli todella hyvä rata!
Omassa radassa ei oikein ollut mitään suurempaa kehuamista. Vaikka saatiinkin puhdas rata ja rusetti niin rata oli aivan järkyttävää ratsastusta :D. Tultiin liian lähelle monelle ja ratsastin käsijarru kiinni monelle. Skidi kyttäsi taas yllättävän paljon ja meinasi pysähtyä muurille, mutta maaliin päästiin ja puhtaasti ja kahdeksas sija napattiin mukaan!

Empun kommentit radan läpi ovat huikeat...


Salon jälkeen Skidi piti pari kilpailuvapaata viikonloppua ennen kesän kohokohtaa eli Sea Horse Weekkiä. SHW:ssä hypättiin Empun kanssa torstai ja perjantai. Torstaina molemmat hyppäsivät 100cm ja perjantaina hyppäsi vain minä 110cm. SHW oli aikamoinen floppi meidän ratojen osalta.
Torstaina Skidi oli todella ärsyttävän häslä ja ei ollenkaan keskittynyt. Empulla tuli perusradalla kaksi puomia ihan vain sen takia että toi liian lähelle, vaikka hevonen olisikin voinut pelastaa. Itselläni oli aivan hukassa taas ratsastus ja ei ollenkaan sujunut. Este numero kuuden kohdalla kun toin hevosen jo neljättä kertaa aivan liian pohjaan niin taisin ääneenkin sanoa jumalauta, ei mikään onnistu. Maaliin päästiin kahdella puomilla.



Perjantaina lähdin aivan uudella asenteella ja heppakin oli eilistä päivää paljon rauhallisempi. Hyppäsin siis 110cm ensimmäistä kertaa vähän päälle vuoteen. Mutta rata oli todella hyvä. Oikeasti ratsastin ja mitään suurempia mokia ei tullut. Vaikka maaliin tultiinkin kahdella puomilla niin olin silti todella tyytyväinen!


Viikonloppuna SHW:n jälkeen Emppu lähti Ypäjän kisaviikolle Skidin kanssa. Siellä oli nimittäin Powercupin finaali. Emppu ja Skidi menivät ensimmäisenä päivänä koulua ja hyppäsivät yhden lämmittely luokan. Koulu ei oikein sujunut hyvin ja he olivat hyvin häntäpäässä. Esteetkään ei sujunut kummemmin ja olisikohan tullut yksi puomi siltä päivältä.
Mutta seuraavana päivänä oli vasta vuorossa itse Powercupin esteosuus. Empulla oli todella hyvä rata ja olikin ainut tuplanolla niin he voittivat kyseisen luokan!! Super mummo jaksaa vielä! Ja Emppu oli kuudes Powercupissa lopputuloksissa!


Tämän jälkeen Skidi on saanut pitää jonkinverran vapaata ja lomailua. Käytiin 28.8 kotikisoissa hyppäämässä 100cm, joka meni itseasiassa todella hyvin. Sain radalle hyvän fiiliksen ja rata onnistui todella hyvin. Meille tuli puhdas suoritus ja sijotuttiin toisiksi!
Kisakuvat c) Pauliina Rökman




Hävisin niukasti Empulle...
Ollaan näiden kisojen jälkeen käyty pari kertaa vielä radoilla. Ainakin kotona oli kisat 23.10 Emppu hyppäsi 90cm ja oli ensimmäinen ei sijoittunut puhtaalla radalla. Itse hyppäsin 100cm ja olin toinen, häviten Empulle taas.. :D. Emppu kävi 30.10 Evitskogissa Skidillä hyppäämässä 80 ja 90cm sijottuen molemmissa luokissa. Sen jälkeen ollaankin käyty yhdet kotikisat missä tipuin kuudennella esteellä.. :D

Näytettiin Skidi kesällä eläinlääkärille kun ollaan oltu hieman huolissaan sen jäykkyydestä mutta hän sanoi että mikäs siinä jos hevonen hyppää hyvin että liikutettava järkevästi mutta siitä vain. Nyt Skidi on viimeaikoina ollut parempi! Muuten ollaan treenattu ja pidetty hauskaa, Skidi on niin kiva heppa! 

Koko kauden olen tottakai pyörinyt myös kisoissa mukana. Koko kesän ollaan pidetty todella hauskaa kisoissa kavereiden kanssa. Hepat ovat myös hypänneet superhienosti! Nuoret ovat varsinkin tuoneet paljon rusetteja mukaan kisoista. Ottihan minun hoidokit 5v ja 7v racing 3. sijat ja voitot hallimestaruudesta! Olivat kyllä iskussa koko kesän. 
Valtteri ja Esko 
Cia ja Kipsu

Swasse
Esko 7v hallimestaruuksien palkintojenjaossa!

Kipsu ylpeänä omasta hallimestaruus kullasta!

Woody ja Swasse

Salo Riders Trophy

Esko Salossa

Esko solkussa

Lettejä on tullut tehtyä ihan kiitettävä määrä tälle kaudelle 
Woody sai ystävän


Salossa iltakävelyllä
Emppu sai verrytellä Eskon pariinkin otteeseen Valtterille kesällä!


Esko!

Salo Horse Show

Illanviettoa!
Swasse 

Nelli ja Woody

Eli tällaista meille kuuluu! Voisin taas alkaa kirjoittaa säännöllisemmin jos teitä ihmisiä ollenkaan löytyy ruudun toiselta puolelta enään? Pistäkää vaikka kommenttia jos teitä vielä kiinnostaa meidän meno!