Kuluneen viikon kuulumiset

Minähän olen ollut oikein aktiivinen tämän blogin suhteen! Ajattelin myös kirjoitella jotain erikoispostauksia, eli ideoita saa antaa!
Tämä viikko kului aika rennosti. koulu meni tavalliseen tapaan. Ollaan menty aamulla talliin, heitetty hevoset ulos, siivottu karsinat, käyty ratsastamassa, annettu hevosille ruoat jne. Tällä viikolla minulle ratsuksi annettiin uusi tuttavuus Wielkpolski ruuna nimeltä Amal. Amal on ratsastaessa hieman sitkeä, vahva ja kuumeneva tapaus. Ensimmäiset kaksi päivää kun herralla ratsastin niin tehtiin tunnilla ihan perusasioita siirtymisiä, kaarevia uria tms. Olin kyllä ensimmäisenä päivänä herran kanssa niin hakusessa että epäilin muistinko edes miten hevonen ratsastetaan oikein päin, hävetti ja epäilin että ratsastuksenopettajamme ei päästä minua enään sen selkään. Seuraavana päivänä pääsin onneksi sen selkään kipusin taas seuraavana päivänä, se kerta menikin jo vähän paremmin! Sain sen osittain todella kivaksi, varsinkin vasemmassa laukassa ja loppuravissa. Huomasin ainakin yläselän lihaksista että kuinka vahva se oikein on. Ratsastuksenopettajamme saakin tasaiseen tahtiin huudella minulle "Erica se Amalin pää ylös! Se ei saa painaa kädellesi!"

Kolmantena päivänä tehtiin siirtymisiä ja väistöjä. Aloitin ratsastamisen ihan eri asenteella, sillä että keskityn vain siihen että Amal pysyy koko tunnin rauhassa, ei kuumene ja että saan sen kevyeksi kädelle. Suunitelmani onnistui todella hyvin ja sain Amalin todella kivaksi lopputunnista! Sain jopa kehuja opettajalta että se näytti kevyeltä! Amal oli koko tunnin todella kiva ratsastaa, sain mielestäni todella hyviä väistöjä aikaseksi ja siirtymiset sain tasaisiksi!

Hikinen poika tunnin jälkeen!

Perjantaina tulin tavalliseen tapaan kotiin. Olin vakkaritunnillani heti perjantaina, Skidi oli ihan hyvä. Tehtiin väistöjä, sulkuja ja vastalaukkoja. Skidi tahtoi vähän kuumua, mutta vasemmalle sain sulut todella hyvin ratsastettua!

Lauantaina oli luvassa estetuntia Skidillä. Sain Idan kuvaamaan ja tehtiin päivästä pieni "videopostaus" ei sitä oikein siksi voi kutsua kun ei mitään kunnollista oikein kuvattu. Mutta toivotaan että teille kelpaa.

Estetunnista vielä parisen sanaa. Se meni ihan hyvin, aluksi ratsastin toella huonosti ja en oikein ollut ajan tasalla. Viimeiselle radalle päätin että nyt on pakko muuttaa ratsastusta ja oikeasti ratsastin viimeinen rata menikin sitten todella hyvin! Ainoa mikä meni huonosti oli molemmat punaiset esteet. Tuolle stop merkille en oikein saanut askelta ja toiselle Skidi halusi jarruttaa esteen päällä koska se oli sen verran lähellä seinää. Äidiltä sain vielä sellaista kommenttia että hän oli tyytyväinen molempiin ja tykkää siitä että olen tullut paljon rauhallisemmaksi ratsastajaksi. En enään tee hätiköityjä päätöksiä ja osaan ajatella. Jee, tätä ollaan tavoiteltu! Ainoa huono puoli on että Skidi haluaa jäädä kaarteisiin ja en ole siinä tarpeaksi nopea ratsastaa siitä ulos.
Estetunnin jälkeen pesin vielä Skidin uudessa tallissa ja menin sen jälkeen kuvaamaan Idaa ja Mantaa.

Otettiin Mantasta vielä pari rakennekuvaa kun se on saanut todella paljon massaa lähiaikoina!

Sunnuntaina kävin maastoilemassa Skidillä. On ollut aivan liian liukasta käydä maastossa viikolla, nyt oli kaikki paikat sulanneet niin pystyi maastoilemaan ihan kunnolla! Emppu oli mukana jalan ja otti kuvia.

Yritän viikolla saada jonkun erikoispostauksen aikaiseksi, siihen asti näkemiin!

Kuvapostaus Skidi kentällä ja maastoilee

Yritin lauantaina ottaa epätoivoisesti Skidistä ottaa jotain rakennekuvaa, kun se on parhaillaan aika hyvässä lihas ja lihavuus kunnossa. Kun en myöskään saanut ketään auttamaan niin päästin Skidin ratsastuksen jälkeen hetkeksi kentälle vapaaksi. Kerran Skidi innostu spurttailemaan muuten neiti oli oikein nätisti, kaksi kertaa se nousi pystyyn. Mutta tässä kuvat:

vähän pullea se vissiin on.. Hyvä kun tykkää ruoasta :D

Haha, rajasin tämän kuvan, mutta tuossa aidan toisella puolella oli hevonen tarhassa joka katsoi Skidiä ihan tällä o.O ilmeellä.

Tuo kaula <3

Neitiä ärsytti

Maanantaina käytiin Elinin kanssa maastossa Finduksella ja Skidillä. Skkidi oli yllättävän rauhallinen, sillä on ollut aivan kamalasti virtaa pari viimeistä päivää. Sunnuntainen estevalmennus meni aivan surkeasti sen takia.. Mutta kuviin! © Ida R

Skidi ei tykännyt Finduksesta

Sen vatsa :D

Kokoero..

Hurjan kokonen loikka ison esteen yli

Mikä oli lempikuvasi? Mistä kuvasta et sitten taas tykännyt?

Lohja seuraeste 22.2

Moikka!

Viime lauantaina oli taas pitkästä aikaa se päivä kun sai hakea kaapista valkoiset housut, laittaa hevoselle kuljetuskamat päälle ja istua jännityksessä autossa ennen kun ollaan perillä. Mutta takaisin tultiin monta kokemusta rikkaampana ja pienen pettymyksen kanssa..

Perjantaina käytiin Jannican kanssa pakkaamassa kaikki kamat valmiiksi, hoitamassa hevosen edustuskuntoon ja muuten vain valmisteltiin kisoihin menoa. Molemmat oltiin ihan kamalassa flunssassa ja äiti jo pariin otteeseen kysyikin että jos jäätäisiin kotiin, Itse kyllä kielsin tiukasti ja sanoin haluavani kilpailemaan. Äiti ratsasti Skidin kevyesti läpi edellisenä päivänä ja sitä edellisenä hänen kaveri kävi äidin kanssa sillä maastossa.

Lauantai aamulla herätys oli onneksi vasta kello yhdeksän aamulla ja tallilla oltiin vähän yli kymmenen. Hoidettiin loput kamat paikoilleen, harjattiin Skidi ja laitettiin se kuljetuskuntoon. Laitettiin Skidi autoon ja ei kun nokka kohti Lohjaa!

Perille tultaessa niin 90cm oli vielä meneillään ja katsoin hetken sitä, Skidi sai hetken vielä seistä kopissa ja syödä päiväkauransa. 

Otettiin Skidi ulos, Jannica ja hän joka ajoi meidät paikalle laittoi sen kuntoon kun minä ja äiti mentiin kävelemään rataa.  100cm rata oli ihan helppo, ei mitään hankalampia välejä ja sieltä löytyi kaksi porttia. Katsoin pari ratsukkoa ja menin selkään kävelemään, pääsin aika nopeasti verkkaamaan. 

Verkassa Skidi oli niin pirteä että minulle tuli kyllä tuota pelhamia ikävä, ravissa se ei ollenkaan halunnut rentoutua ja juoksi kun höyryveturi eteenpäin :D! Hypyt olivat todella hyviä, se ensimmäisten esteiden jälkeen lähti kaunista "päänheilumishyppylaukkaa" eteenpäin. Ainakin sillä oli hauskaa! :D

Pääsin sisään maneesiin, kävin näyttämässä sille "pelottavat" esteet mutta en minä niistä paniikkia ottanut koska eihän se pysähdy.... No toisin kävi.. 

Rata oli ihan superhyvä, se teki hyviä hyppyjä, tempo oli todella hyvä kunnes tultiin viimeiselle esteelle. Se oli valkoinen portti johon paistoi aurinko suoraan päälle juuri minun ja edellisen ratsukon ajan(hänen hevonen on hyvä kenttähevonen se jopa kielsi niin että ratsastaja tippui) eiköhän Skidi myös pysähtynyt sille. Mutta toisella kerralla sain sen ihan hyvin yli. Harmittaa älyttömästi nimittäin olisin hyvin saanut sen siitä yli pienellä raipan näpäytyksellä tai pohkeilla. Mutta ei.. Mutta sinänsä olin rataan ihan tyytyväinen koska se oli todella sujuva rata. Kisakuvat on Jannica ottanut!

Ainoa kuva 100cm luokasta

110cm rata oli myös ihan sujuva radankävelyn aikana. Pari jättikokoisia okserin oltiin saatu sekaan ja ne hirvittävät minua jonkin verran! :D 

Verkassa Skidi oli jo paljon rauhallisempi, se oli ehkä vähän laiska. Mutta hypyt olivat hyviä ja sujuvia. 

Rata itsessään oli aika surkea, ykkönen ja seiska tulivat alas ilman erikoista syytä. Pääsi ehkä vähän liian pitkäksi ennen niitä, sitten se taas kielsi samalle esteelle. Ärsytti koska se oli edellisessä luokassa hypännyt sen kertaalleen ja ei Skidi tollasia "tyhmiä" juttuja ole harrastanut. 

Minua ärsytti älyttömästi tuon radan jälkeen, ne pudotukset olivat niin turhia!! Mutta ensi kertaan me ehkä parannetaan! 

Tämä tuli alas  

Tämä myös ja kiva vasemmalle nojaus... 

Hoidettiin Skidi pois ja ajettiin kotiin. Tallilla hoidettiin Skidi, laitettiin sille kylmäyssuojat jalkaan ja hoidettiin kamat pois. Ratsatin vielä toisen hevosen, tehtiin vielä iltatalli ja päästiin vihdoinkin kotiin. 

Sunnuntaina käytiin Jannican kanssa maastossa. Olin itse toisella hevosella ja Jannica meni Skidillä. Skidillä oli ihan älyttömästi virtaa ja Jannica sai oikein urakalla pidättää siellä selässä! Mutta hauskaa oli!

Puhelinlaatu..

Vielä teille yksi kysymys. Mihin kaikki kommentoijat ovat hävinneet? Nimittäin huomasin että postauksien katselukerta on lähes kaksinkertaistunut mutta kommentteja ei ole tullut kahteen viimeiseen postaukseen ollenkaan! Arvostan kaikkia kommentteja todella paljon, unohdan todella usein vastata niihin mutta vastaan kyllä heti kun muistan ja pystyn!
Kaikki bannereita tilanneet! Niin teen bannereita heti kun ehdin, mutta tietokoneellani on ollut jokin vika näytön kanssa...

98# pienen pieni satu kahdesta tuhmasta ponista

Olipa kerran kaksi isoa tuhmaa ponia (okei yksi niistä oli kylläkin keskikokoinen heppa) jonka nimet olivat Riitta ja Moonie. Riitta kantoi melkein 16 vuotiasta Ericaa ja Moonie kantoi taas melkein 12 vuotiasta Ikaa. Molemmat tytöt lähtivät maastoon heppojensa kanssa yhdessä, ja ajattelivat että ponit ovat virkeitä mutta kilttejä.

Moonie kuva puhelinlaatua

Erica ja Ika päättivät lähteä junaradan toiselle puolelle maastoihin koska siellä oli tällä hetkellä paremmat maastot. He ravasivat rauhassa ensin pitkän matkan, molemmat ponit olivat todella kiltisti. Kun tulivat autokentän viereiselle tielle he päättivät jatkaa ravaamista, vaikka Riitan mielestä suuret ja keskikokoisia hevosia syövät kivet olivat hirmu pelottavia. Erica oli kiltti ja antoi Riitan ravata pidempää ravia niitä karkuun. Mutta tuli pieniä mutkia matkaan kun Ika ja Moonie eivät oikein ehtineet mukaan. Koska Moonie ei jaksanut lyhyiden jalkojen ja suuren vatsasnsa kanssa juosta Riitan perässä.

Kun he tulivat tien päätyyn niin he kävelivät vähän enemmän kivisen tien loppuun ja jatkoivat ravaamista pehmeällä hiekkatiellä. Kun Riitan mielestä suuri ja keskikokoisia hevosia syövä kivi oli taas kerran niin pelottava että sen ohi ei edes melkein pystynyt ravaa niin Erican piti rohkaista neitiä sen ohi.

Riitta ja nolo letti. 

He tulivat sen tien päätyyn niin he jatkoivat matkaa hyvälle laukkasuoralle. Kun Erica ehdotti Ikalle laukkaamista niin hän suostui. He laukkasivat pätkän kunnes Erica kuulee apua huudon takaanta ja huomaakin että Ika roikkuu ilman jalustimia ponin selässä. Ika kerää itsensä takaisin ja tytöt päättää että Ika saa laukata edellä. Kaikki menee hyvin ja he pääsevät sen polun loppuun ja päättävät että kääntyvät takaisin, laukkaavat puoleenväliin ja kääntyvät siitä metsään.

Moonie ja Ika saa taas laukata edeltä, vaikka Moonie pukitteleekin niin Ika pysyy hienosti selässä. Riitta ei taas tykkää siitä että Erica pidättelee koska haluaa olla Moonien hännässä, niin hänkin kokeilee pukittelemista. Vaikka ne ovatkin aika säälittäviä.. Ja Erica nauraa vain.
Kun he menevät metsään niin he menevät kiipeilemään, molemmat hepat käyttäytyivät oikein hienosti vaikka heidän mielestä se olikin hauskaa. Kotiinpäin ravatessa niin Riitta päättää että ravaaminen on tylsää ja haluaakin laukata melkein koko loppumatkan. Vaikka Erica kieltää niin hän ottaa hetkeksi ravia ja jatkaa laukkaamista taas. Kun Erica kieltää niin neitiei ollenkaan halua ravata, ja kun Erica pysäyttää Riitan ja jatkaa siitä raviin. Niin Riitta ei tykännyt kun jäi Mooniesta 10000km(todellisuudessa 3m) jälkeen. Niin hän vetää pään alas, hyppii ilmaan ja pukittelee, siinä Ericalla oli aika pissat housuissa. Mutta ei tee muuta kun naura asialle hetken sen jälkeen. Ja loppu matka sujuikin hyvin, lukuunottamatta Moonien omalaatuista pelästys pysähdystä pelottavalle pienelle muovipussille.
Molemmat tytöt olivat todella iloisia ja hymyilivät kotiintullessa. Kun he(eli Erica) pesivät varusteita niin he naureskelivat vain asioille mitä kävi maastossa..

~The End~

Haha, päätinkin tällä kertaa kertoa maastoreissusta tällaisessa muodossa.. Varmaan huomasitte että hepat olivat aika villejä, vaikka niitä on ratsastettu ihan normaalisti, ja niillä ei edes ollut mikään hirmu pitkä maastotauko..
Ja varmaan joku kyselee, Riitta on eräs hevonen millä ratsastelin, kun "omistaja" ei ehtinyt. Siitä ei enempää blogin puolelle! Tämä hauskan hassu maastoreissu piti vain päästä purkaamaan tänne! :D

Riitta, Ika ja Moonie