Esittelyssä nuoriso!

Otsikko kertookin aika paljon. Ratsastan säännöllisesti koulun kahtaa nelivuotiasta, olenkin postauksissa niistä kertonut sillon tälloin mutta nyt saattekin hieman kattavamman postauksen heistä!

Quentin Brus, hänestä olenkin ennen kertonut aika paljon täällä. Quentin on vuonna 2011 syntynyt ruunikko ruuna. Quentin on iso 180cm korkea poika, se on ratsastaessa oikein yhteistyö haluinen, hieman hidas kaveri. Hän on hieman ikäisiään jäljessä, sille tehtiin hyvä perusta sisäänratsastaessa mutta sen jälkeen poika jäi ajan puutteen takia seisomaan. Kesäloma teki sen koolle hyvää, se sai kasvaa rauhassa ja nykyään se onkin aika hyvin tasapainossa. Olen Quentinin kanssa tehnyt kaikista eniten ja pisimpään töitä. Siitä onkin muodostunut ihan kiva ratsu ja tästä jatketaan ihan mukavaa ratsun uraa sen kanssa. Mitään suurempia tavoitteita sen kanssa ei tottakai ole, saa nähdä mitä aika tuo tullessaan. Ollaan päästy yhdet pienet harjoituskisat sen kanssa mutta kuski jätti aivot taas narikkaan ja ratsasti kuin apina.

Seuraavana vuorossa onkin Ambrosia. Ammu on oikein mukava, vuonna 2011 syntynyt pieni näpsäkkä tamma. Sillä löytyy todellakin sitä työmotivaatiota ja innokkuutta tähän touhuun. Se on Quentinin kanssa aivan eri maata, sillä löytyy kokoa vain 155cm, paljon innokkaampi ja paljon enemmän ratsastettu. Se on suurella vatsalla ja sydämellä varustettu. Ammun kanssa olen työskennellyt huomattavasti vähemmän ja sen takia on nappulat sillon tällöin hukassa. Sen kanssa on aina kiva tehdä töitä ja sen kanssa ei ikinä tule tylsää. Ambrosian kanssa ei myöskään ole mitään suurempia tavoitteita kun että saada hevosta eteenpäin ja hyväksi ratsuksi!

Viimeisimpänä on esittelyssä on Chester Z, eli Jesse. Jesse ei varsinaisesti nuorisoa enään ole, mutta on uusi tuttavuus. Jessen omistaja pyysi minua kouluvuoden alussa minua ratsastamaan ja auttamaan häntä hevosensa kanssa. Jesse on kahdeksan vuotias puoliveriruuna joka on ihan hypännyt 120cm luokkia ja tehnyt jotain elämänsä aikana. Ikävä kyllä se on hieman hankala ratsastettava ja jännittyy aivan liian helposti ja sen takia sitä on ymmärretty hieman väärin. No onneksi ollaan Jessen omistajan kanssa löydetty todella hyvä yhteinen sävel ja ollaan Jessestäkin saatu ihan kiva ratsu, vaikka töitä on todella paljon jäljellä. Jesse kävi jopa hieman meillä kotona viikon äidin ratsutuksessa kun Skidi olesekeli koululla.

Puuhapäivä tallilla, paaljon tuoreita kuvia!

Eilen olikin oikein puuhapäivä! Heräsin jo yhdeksältä aamulla, kävin lenkillä ja kahdentoista aikaan lähdinkin reippaana tallille. Ensimmäisenä olikin luvassa hevosen uittoa! Eli te saatte taas katsella kivoja rantakuvia.
Minun piti ratsastaa leiriläisten kanssa rantaan hevosten kanssa, otin ratsuksi Mantan joka osoittautui oikein hyväksi valinnaksi. Pistin varmuuden vuoksi satulan sille selkään koska se oli vain kerran ennen käynyt uimassa ja oli ollut hieman pelokas. Kun olin hevoseni varustanut niin lähdettiin ensin taluttaen tallin pihasta ja kun kaikki oli junaradan turvallisesti niin hypättiin selkään. Pienien kommelluksien jälkeen päästiin hyvin rantaan ja siellä odotettiin hetki kun saatiin puhelimia pois taskusta, kenkiä jaloista ja muutenkin vaatteita pois. Reipas johtajaheppa Riku johti kaikki hevoset veteen ja Manta meni hyvin pelokkaasti mutta uteliaana Rikun perässä.
Vedessä Mantan mielestä aallot olivat aivan kamalia! Saatiin tehtyä pari kivaa ravipätkää ja muutenkin oli todella hauskaa käydä ensimmäistä kertaa tälle vuodelle käydä uittamassa hevosia! Vesi oli todellakin kylmää eikä ollenkaan miellyttävää...

Riku yritti olla kaveri mutta Manta ei lämmennyt.. :D

Erica 5v

Rantareissun jälkeen kävin pikaisesti ratsastamassa Annien josta ei ole mitään materiaalia. Annie oli vielä liikuttamatta koska sitä ei voi ottaa leiriläisten estetunnille eikä rantaan. Annie oli hetkittäin ihan hyvä, se oli todella nihkeä ja laiska ja sitä piti kokoajan ratsastaa. Annie oli heti todella hyvä kun se liikkui eteenpäin niin se keveni samalla edestä. Jos en ollut valppaana niin se jäi heti hitaaksi ja valui matalaksi.

Kävin äkkiä syömässä vähän kalakeittoa ja sen jälkeen olikin illan viimeisen hevosen vuoro eli Skidin. Pistin Skidin aika pikaisesti kuntoon ja mentiinkin Empun kanssa ottamaan vähän poseerauskuvia meistä.

"Äiti tuolla metsässä on jotai pelottavaa, lähetään täältä jo"

"Tää on tylsää"

Sen jälkeen pistinkin potan päähän ja kipusin hevosen selkään. Tein aluksi paljon avaavia liikkeitä kun avoja, sulkuja ja väistöjä. Skidi oli ollut edellisenä päivänä todella jäykkä ja painava niin että oikein ärsytti. Päätin eilen korjata asian sillä että ratsastan sen alussa oikeasti läpi. Minulta oli jäänyt jalkaan hieman tavallista pidemmät kannukset jotka oli jäänyt Annien jäljiltä. Tämä olikin sitten oikein hyvä asia koska Skidi on helposti hieman hidas pohkeelle niin sain sen hyvin reagoimaan pohkeeseen. Annoin Skidin kulkea tehtävien aikana todella pitkänä ja pidin huolen siitä että se oli rehellisessä peräänannossa eteen ja alas.

Tämän jälkeen otin rauhallista alkuhölkkä ravia. Annoin Skidin kulkea eteen ja alas, taivuttelin paljon ja ravailin molempiin suuntiin. Hetken päästä alkoin keräilemään hevosta vähän lyhyemmäksi ja tekemään samoja tehtäviä mitä tein käynnissä. Skidi oli oikein hyvä edestä, sopivan kevyt vaikka halusikin hetkellisesti jäädä makaamaan kädelleni. Sain väistöt toimimaan oikein hyvin, se oli todella reaktiivinen pohkeelleni. Pienen ravailun jälkeen kun hevonen liikkui sen verran hyvin uskalsin ottaa jopa kaksi!! laukkaympyrää vasempaan suuntaan. Laukan jälkeen Skidi halusi mennä yhtä lujaa kun napapiirin pikajuna niin hetken neidillä kesti ymmärtää että nyt ravataan rauhallisesti ja lopetetaan sitten. Kun sain Skidin ratsastettua rauhalliseksi ja rennoksi niin hevoselle iiisot taputukset ja Emppu kävi kävelemässä tallitien.

Sen jälkeen hoidin Skidin pikaisesti ja kylmäsin sen jalan. Seuraavaksi oli nimittäin vuorossa leirikaste leiriläisille! Se oli jälleen kerran hauskaa kiusata leiriläisiä ! :D Tämän jälkeen oli vielä grilli ilta ja kotiin saavuinkin vasta kello 22:54. Oli kyllä todella hauska päivä!
Seuraavaan kertaan, näkemiin!

Kuulumisia pitkän kaavan mukaan

Minulla on niin motivaatiopula tämän blogin suhteen. Haluaisin kirjottaa teille kaikenlaisia postauksia mutta aina kun avaan bloggerin niin tuntuu siltä että en saa yhtäkään järkevää sanaa teille kirjoitettua. Yritän nyt saada teille vähän edes kuulumisia kirjoitettua. Mitään tuoreita kuvia muuta kun puhelinkuvia ei ole niin ne saavat nyt kelvata.
Viime postauksessa kerroinkin että Esko tuli minulle hoitoon Cian loman ajaksi. Viikonloppua ennen kun Esko tuli minulle käytiin Korpikylässä kisoissa, olin taas groomin merkeissä. Viikonloppu meni sujuvasti, molemmat hevoset hyppäsivät hyvin ja pari rusettia tuli matkaan. Oli todella kivaa olla kisoissa, oli aivan älyttömän hauskaa nähdä kavereita pitkästä aikaa.

Sen jälkeen Esko tulikin tänne Hankoon ja meillä onkin ollut todella hauskaa kahdestaan pojan kanssa! Ollaan oltu paljon maastoilemassa, varsinkin käyty kahlailemassa vedessä paljon. Esko on kyllä ihana hevonen se on vasta kuusivuotias ja sen kanssa pystyy huoletta mennä yksin rannalle, se ei myöskään välitä suuresta tavarajunasta joka tulee rymisten 10m pojan vierestä.
Sileellä olen myös ratsastanut sillä paljon, kävin omalla ryhmätunnillani sen kanssa. Tehtiin sulkuja, väistöjä ja temponmuutoksia. Esko toimi aivan huippuhyvin! Sain niin paljon onnistumisen tunteita sen kanssa että huhhuh!

Esko malttamattomana

Esko tyytyväisenä tunnin jälkeen

Esko häpeää kun heitti minut selästä

Esko iloisena ulos menossa

Esko maneesissa

Esko rannalla

Esko todella iloisena

Esko oikeasti iloisena rantareissun jälkeen

Viime viikonloppuna jätin Eskon Empulle hoitoon ja suuntasin Cian & co. kanssa Ypäjälle Finnderbyhyn. Cialla oli oma kauppansa mukana niin oltiin myymässä huopia jne. Oli taas aivan älyttömän hauska viikonloppu, oli kyllä menoa joka suuntaan. Mukavaa oli ja uudelleen menen mielelläni! 

Heti kun tultiin perille alkoi sataa aivan kamalasti, hetken päästä tuli kaunis sateenkaari esille.

Meillä loppui kaikki muut aterimet kesken paitsi lusikat. Sillä sai tyytyä

Sain selfietikun !!

Mitäs blogin päähenkilölle, eli Skidille kuuluu? Sehän on kohta ollut saikulla kaksi kuukautta ja ainakin on hetken vielä. Sillä korjattiin takajalka niin lähes heti alkoi toista jalkaa ontumaan. No nyt alettiin sitä ratsastamaan niin se olikin ihan puhdas. Ratsastetaan ihan tarkoituksella nyt kevyesti hetken, koska ensi torstaille on uusi klinikka-aika varattu neidille. Saadaan sitten nähdä mitä sieltä tulee. Skidi on ollut aivan mahtava ratsastaa! Se ei ole näyttänyt mitään ontumisen merkkejä, sen ravi on todella letkeää ja hyvää. Vaikka ei me sen kanssa ravata sitä 10 minuuttia enempää niin se on ollut todella kiva. Tänään kun menin sillä kentällä niin kentän toisessa päässä oli sadetaja joka kasteli kenttää. Skidi meinasi kylläkin kuolla kauhitukseen kun se pelkäsi sitä niin paljon.
Skidillä on muutenkin ollut paljon virtaa, sen kanssa ei sitä huomaa ratsastaessa mutta paljon juuri maasta käsiteltäessä. Se pelkää kaikkea ja on todella häslä.. Mutta eiköhän se tästä kohta lähde kun saadaan sitä vähän liikuteltua. Skidi on myös lihonnut aivan älyttömästi sairasloman aikana, se on aivan järkyttävä pallo! :D

Noniin enköhän minä saanut nämä kuulumiset aika hyvin tähän tiivistettyä, yritän saada teille enemmän postauksia. Pitäisi raahata kamera pitkästä aikaa tallille niin että Emppu voisi ottaa vähän kuvia minusta ja Skidistä. Mutta kuullaan!