keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kisakausi korkattu!

Olen viime vuoden lopusta pähkäillyt että haluanko minä kilpailla tällä kaudella ollenkaan. Mutta Skidi onkin ollut niin hyvä viime treeneissä niin halusin ehdottomasti kilpailla ensimmäisissä kotikisoissa. Parhaillaan minulla onkin se kauan kadoksissa ollut motivaationpuute palannut.

 Sunnuntai alkoi aika leppoisissa tunnelmissa, kilpailut alkoivat vasta kahden aikaan niin aamulla pystyi hyvin tehdä asiat rauhassa kotona. Kun kello näytti puolta kahtatoista niin suunnattiin koko perhe tallille. Tallilla rakennettiin rata, vaihdoin kuulumisia kavereiden kanssa ja otettiin vielä pari tiimikuvaa, vaikka puolet tiimistä puuttuikin.

Kävin vielä ennen kilpailujen alkua etsimässä kaikki oikeat varusteet ja harjaamassa Skidin. Kun kilpailut lähenivät alkujaan niin menin katsomoon istuskelemaan kavereiden kanssa. Katselin rauhassa ensimmäistä luokkaa, joka meni tallilaisten kannalta hyvin. Kun toisen luokan ensimmäinen verkkaryhmä aloitti verryttelemisen niin hakeuduin talliin laittamaan Empulle Latea kuntoon.
Emppu ja Prinssi. Kuva Janna N

Kun Late oli valmis annoin sen tallilaisellemme käteen, niin kipaisin äkkiä maneesiin katsomaan Empun ja Prinssin rataa. Heillä meni todella hyvin, hyppäsivät hienosti puhtaan radan. Empun tultua radalta, hän vaihtoi ponia ja menin itse katselemaan kisoja. Kun 80cm alkoi olla ohi niin menin laittamaan Skidiä kuntoon, annoin Skidin Hennalle käteen kun katsoin vielä Empun radan Latella. Late hyppäsi myös todella hyvin mutta otti uusinnassa puomin kun kuski oli hieman huolimaton.

Palkintojen jaon päädyttyä päästiin maneesiin verryttelemään, Skidi tuntui oikein hyvältä. Se oli aika pirteä mutta sain sen hyvin pohkeen eteen ratsastettua. Kävelin vielä radan pikaiseen ennen kun aloitin hyppäämisen. Rata oli helppo, yksi linja missä piti muistaa jatkaa mutta muuten ei mitään kummallisuuksia.
Kun ohjasin Skidin ensimmäiselle esteelle se innostui todella paljon. Minulla oli ainakin tekemistä siellä selässä! Se hyppäsi todella hyviä hyppyjä koko verryttelyn läpi ja lähdin hyvillä mielin radalle. Kävin ulkona kääntymässä ennen kun oli oma vuoroni mennä odottavana ratsukkona maneesiin.

Pääsin maneesiin, riisuduttiin Skidin kanssa ja odoteltiin että esteet nousivat metriin. Kun oli valmista, sanoin tuomarille heipat ja sain vastaukseksi lähtömerkin. Rata oli todella hyvä, Skidi teki aivan äärettömän hyviä hyppyjä ja oli muutenkin todella hyvin ratsastettavissa. Mutta enköhän minä ollut nukuksissa juuri kyseisellä linjalla ja unohdinkin kääntää seiskalle. Sillä seurauksella Skidi nykäisi pään taivaisiin ja vauhti jäi siihen. tyylikkäästi saatiin kuusi askelta neljän askeleen väliin. Tällä seurauksella puomi putosi. Mutta minua ei ollenkaan harmittanut kun Skidi oli niin hyvä!



Katsoin vielä kun Emppu hyppäsi Latella ensimmäisen metrinsä ja samalla loppuravasin Skidin. Kävin vielä kävelemässä pitkät loppukäynnit maastossa ja hoidin hevosen pois. Skidi sai kyllä paaljon rapsutuksia ja herkkuja!

Video alkaa vasta esteeltä numero 4.

torstai 4. helmikuuta 2016

Aivan superhienoja hevosia!

Viime aikoina on ollut niin suuri ilo istua hevosen kun hevosen selkään, koska lähes joka kerta on voinut tulla hymy huulilla maneesista talliin. Viime aikoina on ratsuihin mahtunut kaikkea nuorista viisivuotiaista, kokeneisiin konkareihin ja tottakai maailman parhaimpaan Skidiin.
Viimeksi kerroin Valtterin valmennuksesta, sen jälkeen olenkin ehtinyt Skidin selkään kerran. Viikonloppuisin on ollut ohjelmaa, kisahoitajana ja koulussa päiystäjänä.
Skidille kuuluu todella hyvää, se liikkuu jatkuvasti todella hyvin. Äiti oli innostunut ja oli käynyt Valtterin valmennuksessa viikonloppuna. Meno näytti videolta todella hyvältä ja äidin mielestä Skidi oli toiminut hyvin. Äiti hyppää hyvin erillaisella tyylillä kun minä, hän on paljon irti satulasta, haluaa hevosen todella kevyeksi kädelle. Taas kun minä ratsastan paljon enemmän painetta Skidiin, haluan että se on hiukan vahva kädelle, istun syvällä satulassa ja saan siihen enemmän kierroksia.



Koulussa minulla on joka päivä ollut vähintään kaksi hevosta ratsastettavana. Ambrosia on joutunut teholaihdutuskuurille. Saa nyt paljon liikuntaa ja heinät punnitaan, niin että se nyt pudottaisi hieman kiloja ja olisi kisakunnossa 2016 ;). Ammu on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin ja minäkin olen tajunnut hiljattain miten sitä oikein ratsastetaan. Ammua olen ratsastanut ahkerasti joka päivä ja se on ollut pirteä oma itsensä. Se on oppinut väistöt todella hyvin ja muutenkin on alkanut kulkea läpi kropan todella hyvin. Se on aina todella hauska tapaus ratsastaa kun teke töitä todella toissaan.
Estetunneilla meillä on sujunut todella hyvin, kun hyppäsin Ammulla rataa yksi päivä niin sain askeleet sopimaan jokaiselle esteelle ja laukan tempo pysyi tasaisena radan läpi. Tuntui niin hyvältä sen jälkeen ja Ammu sai niin paljon kehuja!





Quentin on palannut pieneltä lomalta ja kysyinkin eräs päivä ratsastuksenopettajaltamme että saanko ratsastaa sen. Olenkin siitä lähtien ratsastanut sitä lähes jokaisena päivänä. Quentin on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin. Saan Quentinin ratsastettua tasaisen pyöreänä läpi koko ratsastuksen, se on oppinut jopa kokoamaan suuren norsuvartalonsa ja muutenkin ollaan harjoiteltu paljon uusia juttuja. Quentinin kanssa esteet ovat sujuneet todella hyvin, olen saanut siitä aivan uusia ahaa-elämyksiä ja löytänyt hevosesta uusia ulottuvuuksia. Ollaan ratsastuksenopettajan kanssa oltu tähän norsun kokoiseen lapsihevoseen hyvin tyytyväisiä kun on väläyttänyt todella hienoja hyppyjä ja olen saanut sitä oikeasti ratsastettua esteelle. 
Ehkä näistä lapsihevosista tulee vielä jotain huikeeta! Itse olen aivan innoissani treenaamassa näitä, saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 
Väsynyt tehotreenin jälkeen



Keskustelin Sofian kanssa juuri eilen ja pohdiskelin että mitä hyvää olen oikein tehnyt että minulla on parhaillaan näin kivoja hevosia alla. Kaikki hevoset ovat toimineet niin hyvin että aina on ilo lähteä ratsastamaan. Toivon että tämä fiilis nyt pysyisi ja saan jatkossakin ratsastaa näitä ihanuuksia.