Mantalla hyppelyä

Kerroin täällä viime viikolla että Manta on uusi tuntihevonen, joka on vain kuusi vuotias ja sen takia vielä hieman raaka estepuolella. Niin olen nyt päässyt hyppäämään sillä pari kertaa ja neiti on ihan mukava tapaus!
Eli kävin keskiviikkona tunnilla. Meillä oli erillaisia tehtäviä, löytyi kapeaa, kolmen esteen linjaa, aaltoa ja yksittäistä okseria. Tehtiin ensin kavaleteilla hetken työskentelyä, jossa Manta toimi ihan hyvin. Sain sen yllättävän hyvin lyhennettyä ja sain ne kolme askelta hyvin ensimmäisten kavalettien väliin.

Aloitettiin tulemaan kolmen esteen linjaa. Se oli pitkällä sivulla ja esteiden välissä oli kolme askelta. Tulin alussa ihan vain ravissa sisälle, nimittäin linja piti sovittaa muiden tuntilaisten mukaan myös. Ensimmäisen kerran kun tultiin niin tuli kielto viimeiselle joka oli keltainen portti. Manta vähän kyttäsi ja muutenkin Manta veti niin paljon ulos että oikeastaan mentiin ohi. No uudelleen ja päästiin ihan hyvin kaikkien yli, en ollenkaan tykännyt Mantassa siitä että se veti todella paljon aidalle esteen jälkeen. Pelotti hieman kun meinattiin mennä todella äkäistä hevosta päin pari kertaa...

Minun päässä liikkuu aina nuorilla hevosilla hyppäämisen yhteydessä vain "pysy pystyssä, pysy pystyssä.." Olen kerran tullut niin päin seinää sen takia kun en niin ajatellut! :D 

 Tuon linjan jälkeen päätettiin että Mantalle saa riitää se. Koska se on vähän turhan epäreilu noin kokemattomalle hevoselle. Mutta jatkettiin aallolta tuolle keltaiselle pystylle vähän kokorataleikkaa tyylisesti. Sekään ei tuottanut suurempia ongelmia taas kun tuo aidalle vetäminen..

Tässä huomaattekin että miten se vetää tuonne ulkolaitaan

Tämän jälkeen tultiin vielä okserilta valkoiselle pystylle linja, joka tuotti hieman ongelmia. Okserille tultaessa Manta halusi lähteä sitä päin hirveällä vauhdilla, minä tyhmänä jäin vain vetämään vaikka olisin pitänyt ottaa pidätteen ja jatkaa niin neiti otti siitä nokkiinsa. Kun hän otti nokkiinsa se rikkoi joko tai raviin tai nosti pään niin että itselläni nousi käsi. Lopuksi saatiin kyllä ihan toimiva rata ja lopetettiin siihen kun heppa teki hyviä hyppyjä ja ei kuumunut turhia. Manta oli paljon villimpi kun viime kerralla, mutta olin silti lopuksi ihan tyytyväinen heppaan! 

Mutta mitäs oikein omalle hepalle kuuluu? Skidille kuuluu oikein hyvää! Olen itse maastoillut nyt ahkerasti, kun olen oppinut miten löytää parempiin maastoihin. Tässä yksi päivä käytiinkin laukkailemassa 3km pitkällä laukkapolulla ja huippunopeudeksi saatiinkin 39.6 km/h. Hieman hapotti seuraavana päivänä jaloissa ku tuossa vauhdissa ilman satulaa pitäisi pysyä.. 

Äiti ratsasti tässä yhtenä päivänä Skidillä ja oli pystynyt mennä oikeaa passagea! Huippu tämä mun hevonen ;) Viikonloppuna tapahtuu sitten paljon jännää! Siitä myöhämmin, nähdään!