Kaurapusuja Skidiltä!

Moi kaikki ihanat lukijat! Erica antoi minulle taas piitkästä aikaa luvan kirjoitella tänne teille ihanille pieneille mussukka lukijolleni. Minun piti kuulemma kertoilla teille vähän hiihtolomasta, en ymmärrä oikein miksi sitä kutsutaan hiihtolomaksi. En ole kertaakaan nähnyt sukisa hevosen perässä tämän viikon aikana, onneksi niitä ei olekkaan näkynyt koska ne ovat pelottavia varsinkin takanani!

Olen saanut tämän viikon aikana pitää todella hauskaa koska olen päässyt maastoilemaan todella paljon. 

Maanantaina käytiin Rico kaverin kanssa maastossa, se Rico on kyllä ihan komea mutta jotenkin ei vain tulla toimeen. Sekin on aina vain tyly minua kohtaan ja tottakai olen sillon kylmä sitä kohtaan mutta sillä taitaa kyllä olla tyttöystävä. Käytiin sillon vain kävelemässä, onneksi! Koska sillon olisi ollut todella pelottava ravata koska oli niin liukasta. Kävelen muutenkin niin varovasti liukkaalla, on niin pelottavaa jos kaatuisin. Oli kyllä paljon turvallisempi olo kun olin saanut vain 10min ennen maastoreissua uudet kengät. On nämä kengät aika rumat, haluaisin joksus jotkut Guccin tai Pradan kengät. Mutta äiti sanoo että sellasia ei hevosille löydy, höh hankkisi edes pinkit kengät minulle!

Pakko oli vähän tuttavuutta sen kanssa tehdä!

Olen kyllä taas niin kaunis! Erican pitäisi korjata minun loimet, nolottaa kävellä rikkinäisillä loimilla

Tiistaina Erica ei edes käynyt selässäni. Outoa koska hän yleensä aina ratsastaa, mutta huomasin että hänellä oli kuulemma juoksuhousut jalassa. Tällä kertaa hän onneksi puki minulle paljon paremmat ja ehjät loimet, vuorasi minut kunnolla koska ulkona tuuli aivan kamalasti niin että tukkani meni sekasin! Sain kävelytys suitseni päähän ja lähettiin ulos. Ajattelin että plääh tylsää vain kävelylenkille, tylsää. Mutta heti kun tultiin ensimmäiselle pehmeälle Erica lähti jouksemaan. Vihdonkin Erica on tajunnut että on aika laihtua! No juostiin ja käveltiin kuullemma sellainen vähän päälle 5km pitkä lenkki. Ei edes tuntunut missään! Erica vaikutti olevan aivan lopussa lenkin jälkeen, voi aloitelijaa...

Hyi mikä kuva, Erica pilaa täysin imagoni!

Keskiviikkona sain satulan kahden päivän jälkeen taas selkään, pintelit etusiin ja hienot Vereduksen kisasuojani takasiin(Erica ei kuullemma löytänyt toisia suojiani mistään). Vaikka oli hieno aurinkoinen ilma niin jouduin maneesiin. Siellä oli esteet pystyssä mutta harmikseni sainkin kuulla etä ne ei ollut minua varten, vaan että Erican piti ratsastaa minut kunnolla sileällä läpi. Pöh, en minä sellaista tarvitse.. Oli todella jännää olla maneesissa, yksi kulma oli niin pelottava että aina kun Erica pisti minut menemään siinne niin olin varma että sieltä hyppii jokin olio minun päälle. Erica oli pistänyt minulle tavallisen turparemmin ja tavalliset kolmipalat. Olin kuulemma sen mielestä ihan hyvä ratsastaa. Mutta kuulin kun hän selitti äidille että minulla olisi pöllöenergiaa, pyh! En minä sellaista kerää, kaikki pienet äänet voivat hyvin olla jokin suuri monsteri joka hyppää minun kimppuuni!! Pitää sitä aina olla varuillaan. 

Torstaina Erica kävi taas maastossa. Maastot olivat hyvässä kunnossa, niin päästiin pitkästä aikaa laukkaamaan maastossa, jeeee!!!! Erica oli aivan paras ja antoi minun mennä pitkin ohjin laukassa eli sain itse pättää tahdin! Oli niin kivaa laukata aivan täysiä, loppujen lopuksi Erica otti ohjat ja sanoi että minun piti hidastaa.... Käytiin vielä hyppäämässä pari tukkia, oli niin kivaa!! Erica vain nauroi selässä kun kuskasin häntä aivan 6-0. Pääsin maastoon jälkeen uuteen talliimme jalkapesulle, se uusi talli on kyllä yhtä jännä. Siellä on aika pelottavaa, ei tunnu ollenkaan kodilta. Erica hävisi tasasin väliajoin ja aina tuli hätä että oli pakko kuopia. Mutta onneksi kuulin kun Erica huusi nimeäni, luulin aina että se oli unohtanut minut pesupaikalle!

Perjantaina luulin että Erica oli unohtanut minut kokonaan koska tarhasta minut tuli hakemaan joku täysin tuntematon tyttö. Se oli laiha, mutta varustautunut paksuun toppatakkiin ja sillä oli piiitkä harja. No minut on opetettu että tuntemattoman matkaan pitää lähteä ja tällä tytöllä oli porkkana kaiken lisäksi kädessä. Hän pisti minut iloisesti kuntoon, unohti kyllä geelin ja rintaremmin mutta sain vaaleanpunaisen huopani niin ei se haitannut. Kun hän meni pihalle niin onneksi Erica oli siinä! Meinasin jo että Erica pistää tämän tuntemattoman tytön minun selkään ilman että hän on lähettyillä. Mutta kauhistuksen kanamunat niin Ericalla oli jo toinen poni kädessä. Erica kiipesi sen selkään ja tämä tuntematon tyttö minun selkään. Onnekseni selvisi että tämä tyttö oli Erican hyvä kaveri Sofia ja hän oli kuullemma ennenkin ratsastanut minulla pariin otteeseen. Käytiin maastossa jossa oli hauskaa, poni jolla Erica meni pysyi yllättävän hyvin matkassa vaikka kuinka yritin karistaa sen kannoilta...

Eli tässä nämä kuulumiset, Erica halusi kuullemma itse seuraavassa postauksessa kertoa viikonlopusta! IIISOT pusut kaikille ihanille lukijoilleni! Muistakaa pistää paljon kommentteja koska ne ovat kuullemma olleet vähän vähemmässä viimeaikoina, eli ryhdistäytykääpä ihanaiset lukijani! Nyt aloitan iltaheinien syömisen ja menenkin nukkumaan pikkuhiljaa. 

Pusuja!!